Muna on Jumalan suunnittelema, ymmärryksemme ylittävä mestariteos. Jälkeläinen kehittyy emon ulkopuolella, kalkkikuoren sisällä ja murtautuu sieltä itse ulos kehityttyään valmiiksi. Munan kuoren alla on kaikki elämän ainekset ja sieltä kuoriutuu aikanaan poikanen; lintu, kilpikonna, käärme, lisko tai hyönteinen. Ikuinen kysymys maailmassa on, kumpi oli ensin, muna vai kana. Ihmeteltävä on myös teoria, jossa alkuräjähdyksen tuloksena olisi syntynyt tai kehittynyt ensimmäinen muna! Koska munaa ei pystytty selittämään, siitä tehtiin muinaisessa maailmassa “pyhä” esine, rituaalin välikappale ja uhri epäjumalille.
***
”Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.
Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Pääsiäismunien suosiota katolisissa maissa on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.
Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan Maria Magdaleenan legendaa. Legendan mukaan Maria Magdaleena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4ismuna#Kristillisen_p.C3.A4.C3.A4si.C3.A4ismunan_historia
***
Ensimmäiset leivotut pääsiäismunat tehtiin Saksassa 1800-luvun alussa. Suomessa ensimmäinen suklaatäytteinen muna valettiin Fazerin tehtailla 1896 ja ontot suklaakuoriset pääsiäismunat tulivat myyntiin jo 1900-luvun alussa.
Muna on liitetty erityisesti pääsiäiseen ja muihin kevätpäiväntasauksen juhliin. Pääsiäismunien perinteen juurtet ovat muinaisissa hedelmällisyysriiteissä, joissa uhrattiin munia kevään jumalattarelle Ostaralle. Keväällä luonto (uudelleen-) syntyy, ikäänkuin kuoriutuu talven jäljiltä uuteen elämään. Munasta tuli syntymän ja kevään symboli. Pääsiäismunat ovat jäänne muinaisesta noituudesta.
***
”Alkumuna on useiden etnisten ryhmien muinaisten tai luonnonuskontoon liittyvien käsitysten mukainen maailman alku ja synnyttäjä. Japanissa alkumunan sisällä painuivat pahat ja raskaat ainekset alas, niistä syntyi maa, ja hyvät ja kevyet aineet nousivat ylös, niistä syntyi taivas.
Monissa uskomuksissa maailma syntyy, kun alkumuna pirstoutuu. Näin on myös itämerensuomalaisilla. Suomalaisten uskomuksissa pääskynen tai vesilintu, esimerkiksi sotka, etsii pesäpaikkaa äärettömän meren ulapalta, lopulta munii munan tai useampia meren selälle, esimerkiksi kelluvan Ilmattaren polvelle tai ruohomättäälle. Muna tai munat tuhoutuvat turvattomassa leposijassaan, ja niiden palasista syntyy maailmankaikkeus. Alkumuna esiintyy uskomuksissa ainakin Euroopan, Aasian ja pohjoisen ja eteläisen Amerikan alkuasukkailla. Joissain uskomuksissa alkumuna jää ehjäksi, ja sen kuori on taivaankansi, keltuainen aurinko.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkumuna
http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=14&sortby=statue
***
Kalevalan on luomismyytissä maailma syntyi sotkan munasta:
“Muuttuivat murut hyviksi,
kappalehet kaunoisiksi:
munasen alainen puoli
alaiseksi maaemäksi,
munasen yläinen puoli
yläiseksi taivahaksi”
***
Muna symboloi elämää, reinkarnaatiota ja kokonaista universumia. Ympyrän kehä symboloi yleensäkin iankaikkisuutta ja jatkuvuutta, esim. avioliiton sormus. Munaa palvoivat mm. babylonialaiset, egyptiläiset, syyrialaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, kiinalaiset, meksikolaiset ja intiaanit. Se on tunnettu myös hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa sekä kelttien druidi-uskonnossa.
Druidimuna, “käärmeenmuna”, on talismaani, jota käytetään amulettina sekä meditoinnin apuvälineenä.
***
Tunnetuin munatarina taitaa kuitenkin olla Venuksen /Astarten / Ishtarin mytologia. Hyginus, joka vastasi Rooman Palatiinin kirjastosta ensimmäisellä vuosisadalla eKr, kertoo Venuksen syntymästä:
”Suunnattoman suuren munan kerrotaan pudonneen taivaasta Eufrat-virtaan. Kalat vierittivät sen rantatörmäälle, jossa kyyhkyset olivat asettuneet sen päälle hautomaan sitä. Ja munasta kuoriutui Venus, jota myöhemmin kutsuttiin syyrialaiseksi jumalattareksi.”
***
“Tämän Astarten mystisen munan okkulttinen merkitys viittasi yhdessä mielessä (sillä oli kahtalainen merkitys) vedenpaisumuksen aikaiseen arkkiin, johon koko ihmissuku oli suljettu niinkuin kananpoika on suljettu munaan ennenkuin se kuoriutuu. Jos joku haluaa kysyä, miten ihmisten mieleen olisi voinut tulla noin erikoinen symboli tuohon tarkoitukseen, vastauksena on, että ensiksikin pakanuuden pyhä muna, kuten jo mainittiin, tunnetaan “maailman munana“, ts. munana, johon Maailma oli suljettu.
Maailma-sanalla on kaksi merkitystä - se tarkoittaa joko materiaalista maailmaa tai maan asukkaita. Sanan jälkimmäinen merkitys nähdään 1.Moos.11:1:ssä: “Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi”, jossa tarkoitetaan koko maailman kaikkia asukkaita. Jos nyt koko maailman ajatellaan olevan munan sisällä ja kelluvan vedenpaisumuksen vesissä, ei ole vaikeata keksiä, mistä ajatus munasta on tullut, että nimittäin tällä tavoin maailman universaalilla merellä näin kelluva muna saattaisi olla Nooan perhe, josta kaikki maailman ihmiset ovat saaneet alkunsa.
Niinpä muna-sanan käyttö arkista syntyi seuraavasti: Hepreankielen munaa tarkoittava sana on Baitz tai feminiinissä (sillä molemmansukuisia on) Baitza. Näistä tulee kaldean- tai foinikiankielellä Baith tai Baitha, joka näillä kielillä on se, miten talo-sana lausutaan.*
*Raamatussa tavallinen taloa tarkoittava sana “Beth” ilman pisteitä on “Baith”, kuten näemme nimestä Bethel 1.Moos.35:1:stä, joka kreikankielisessä Septuagintassa on “Baith-el”.
Maailman sisältävä muna, joka kellui vedessä oli talo, joka kellui vedenpaisumuksen vesissä ja sen sisällä olivat uuteen maailmaan tarvittavat ainekset. Taivaasta tuleva muna viittaa ilmeisesti Jumalan nimenomaiseen käskyyn rakentaa arkki ja ohjaukseen sen valmistamisessa; ja samaan asiaan viittaa selvästikin egyptiläinen kertomus maailman munasta, jonka sanottiin tulleen suuren jumalan suusta. Munaa hautovia kyyhkysiä ei liene tarvis selittää. Tämä oli siis mystisen munan merkitys yhdessä suhteessa.
Kuitenkin, koska kaldealaisissa mysteereissä esitettiin kaikki, mikä oli ihmiskunnan kannalta hyvää jollain tavoin yhteydessä Babylonian jumalattareen, niin koko ihmiskunnan suurimpana siunauksena, joka oli arkin sisällä, pidettiin Astartea, joka oli maailman suuri sivistäjä ja hyväntekijä. Vaikka tuota jumalana palvottua kuningatarta, jota Astarte symboloi, ei esiintynyt ennenkuin joitakin vuosisatoja vedenpaisumuksen jälkeen, oli helppoa saada hänen palvojansa uskomaan sielunvaellusopin avulla, jolla oli vankka asema Babyloniassa, että hän oli elänyt aikaisemmassa elämässään vedenpaisumuksen aikana ja päässyt turvaan sen vesistä.
Roomalaiskatolinen kirkko on omaksunut tämän mystisen Astarten munan ja pyhittänyt sen Kristuksen ylösnousemuksen symboliksi. Jopa eräs tietty rukous oli määrätty käytettäväksi siihen liittyen, paavi Paavali V opetti nimittäin kirkkonsa taikauskoisia jäseniä rukoilemaan pääsiäisenä näin: “Siunaa, oi Herra, me pyydämme sinua, tämä munaluomus, jotta se olisi terveellistä ravintoa palvelijoillesi, jotka syövät sitä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen muistoksi…” (Scottish Guardian, huhtikuu 1844).”
http://www.arvioikaa.com/2B12.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali_V
***
“Kosminen muna” on Babylonian mysteeriuskonnosta peräisin oleva käsite, joka levisi Egyptin kautta muidenkin maiden kulttuureihin. Muna edustaa kosmosta, maailmankaikkeutta ja käärme taas viisautta ja luomisvoimaa.
Babylonialaisissa ja egyptiläisissä mysteereissä munaa käytettiin riiteissä siirtämään suurta voimaa yliluonnollisen valtakunnasta rituaalia suorittavaan shamaaniin.
Orfilainen siivekäs Phanes-jumala kosmisessa munassaan.
***
“Kristilliset” munat
Pakkosiirtolaisuuden ajoilta tarttui juutalaisuuteen babylonialaista noituutta, joka tunnetaan kabbalana.
Rituaalimuna löytyy myös juutalaisen pääsiäisen seder-lautaselta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seder
***
Rooman kirkko teki tästä muinaisesta Astarten symbolista kirkollisen symbolin vertaamalla sitä Jeesuksen haudan kiveen sekä Kristuksen ylösnousemukseen. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat. Munia alettiin myös värjätä ja punaiseksi värjättyä munaa, jonka sanotaan symboloivan Kristuksen verta, pidetään vieläkin pyhänä ja suotuisana.
Apostolisessa alkuseurakunnassa ei munia pyhitetty. Minun on mahdotonta edes kuvitella Paavalia tai Pietaria touhuamassa pääsiäismunien parissa, heillä oli paljon tärkämpää tekemistä; viedä kansalle Jumalan pelastussanomaa.
***
”Munat ovat olennainen osa ortodoksista pääsiäistraditiota. Muna on ollut elämän syntymisen symboli jo vuosituhansia. Kirkko kristillisti tärnänkin tavan ja liitti esikristilliset munauhrit pääsiäiseen. Munasta tuli ylösnousemuksen vertauskuva ja punaisesta elämän väristä pääsiäisen väri. Munien syönnille oli käytännöllinenkin syy: niitä säästyi runsaasti paastoaikana.
Värjättyjä pääsiäismunia jaetaan kirkossa pääsiäisyöpalveluksen päätteeksi ja niitä viedään tuliaisena kyläillessä. Karjalassa kirkkoon lähdettiin taskut täynnä munia, joita jaeltiin “kristotettaessa”. Venäjällä mies saattoi antaa vaimolleen joka pääsiäinen korumunan, joita kerättiin pitkään ketjuun.”
http://www.tsasouna.net/siunaamisesta_ja_ortodoksisista_tavoista.htm
***
”Ortodoksisen perimätiedon mukaan Maria Magdaleena oli ensimmäinen pääsiäismunan lahjoittaja. Pyhästä Maria Magdaleenasta kertovan elämäkerran mukaan hän kävi Roomassa ja tapasi keisari Tiberiuksen. Hän ojensi tälle punaiseksi värjätyn munan sanoen: ”Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä.” Maria Magdaleenasta tuli näin sekä ensimmäisen pääsiäistervehdyksen esittäjä että kristillisen pääsiäismunasymboliikan selittäjä.
Kirjavia pääsiäismunia on maalattu Keski-Euroopassa jo 1500-luvulta lähtien. Seuraavalla vuosisadalla alkoi lasi- ja posliinimunien valmistus. Pääsiäismunien koristelu kehittyi kansantaiteen haaraksi erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Monilla alueilla on syntynyt omia koristelutraditioita, joissa käytetään tiettyjä värejä, suositaan muutamia aiheita ja tekniikoita, kuten tempera- tai öljymaalausta tai vahatekniikalla koristelemista. Venäjällä Fabergén kultaseppäperheen tsaariperheelle valmistamat jalometalliset ja jalokivin koristellut munat ovat tämän perinteen eräs kehityspiste ja edustavat taidekäsityön huippua.
Suomeen pääsiäismunien maalausperinne tuli 1800-luvulla, Karjalaan se oli saapunut Venäjältä jo aikaisemmin. Pääsiäismunat olivat Suomessa aluksi tuttuja vain säätyläisille, sillä kananhoito ja siipikarjan pito oli harvinaista. Pääsiäismunia on tavallisesti ripustettu pajunoksiin tai ikonin eteen. Ortodoksisessa kulttuurissa ystävät ja sukulaiset antavat pääsiäisaikana toisilleen lahjaksi pääsiäismunia. Munat voivat olla syötäviä tai säilytettäväksi tarkoitettuja. Myös ortodoksisissa pääsiäispalveluksissa pappi jakaa seurakuntalaisille punaisia kananmunia toivottaen ”Kristus nousi kuolleista!”
http://www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi/paasiaismunat.html
***
***
Alttaritaulu
Venuksen muna on kuin helmi simpukassa.
http://de.wikipedia.org/wiki/Pala_Montefeltro
http://archiv.ub.uni-heidelberg.de/artdok/volltexte/2003/20/pdf/PieroEgg.pdf
***
http://avatkaa.com/ynousemus.html
http://www.coloria.net/tarinat/munat.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faberg%C3%A9n_p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4ismunat
***
